Kertooko työssä uupuminen huonosta elämänhallinnasta?

Kertooko työssä uupuminen huonosta elämänhallinnasta? Asiantuntijalta tiukat vastaukset työuupumus-väitteisiin

Kivassa työssä ei voi uupua, totta vai tarua? 

Uupuvatko ainoastaan ylisuorittajat, onko henkinen hyvinvointi täyttä huttua työelämässä? Asiantuntija vastaa väitteisiin Totta vai tarua -juttusarjassa.

Pitkittyneen stressin aiheuttama työuupumus koskettaa yhä useampaa suomalaista. Uupumus voi osua kenen tahansa kohdalle työstä, asemasta ja taustasta riippumatta, mutta silti yhä usein ajatellaan, että näin ei voisi käydä.

Työhyvinvoinnin asiantuntija Mervi Lamminen on hyvinvointipalveluita tarjoavan Auntie Solutions Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Hänen mukaansa tärkeintä on havaita uupumukseen johtavat tekijät ajoissa. Tärkeässä roolissa on myös ajoissa haettu ja saatu apu.

”Stressiä voi vähentää monella eri tavalla. Mutta myös jos ajattelen, millä tavoin olemme onnistuneet auttamaan ihmisiä, niin mehän emme koskaan oikein voi ottaa ihmiseltä sitä työtä pois – sanoa, että hei lakkaapas tekemästä tai tee vain puolet siitä. Mutta me voimme auttaa ihmistä miettimään, mikä sitä stressiä aiheuttaa omassa elämässä.”

Mervi Lamminen puhuu työhyvinvoinnin ja varhaisen avun hakemisen puolesta.

Voiko siis kivassakin työssä uupua? Entä silloin, jos ei tee koskaan ylitöitä? Miksi uupuminen voi yhä usein hävettää ja uupunut tuntea itsensä muita huonommaksi työntekijäksi?

Mervi Lamminen vastaa väitteisiin työuupumuksesta. Mikä on totta, mikä tarua?

 

 

 

 

Työssä uupuminen ei katso luonnetta eikä asemaa

  1. Kivassa työssä ei voi uupua.

Väärin. Ihan missä tahansa työssä voi uupua. Toki jos työn imu on korkea, niin silloin riski uupua on matalampi.

  1. Työssä uupuminen kertoo huonosta elämänhallinnasta.

Väärin. Se kertoo monesta eri asiasta ja toki elämänhallinnalla sitä voi ehkäistä, mutta ei suoranaisesti voi ajatella, että se kertoo siitä.

  1. Työuupumus on vain ylisuorittajien ja perfektionistien kiusa.

Väärin. Työuupumus ei diskriminoi. Kuka tahansa meistä voi uupua.

  1. Työuupumuksesta toipuminen on pitkä prosessi.

Oikein ja väärin. Se riippuu myös siitä, kuinka pitkälle uupumus on päässyt – ja toki myös niistä omista työkaluista ja siitä avusta, mitä saa.

  1. On tärkeämpää pitää huolta fyysisestä jaksamisesta, henkinen puoli seuraa kyllä perässä.

Oikein ja väärin. Kyllähän fyysisestä kunnosta huolehtiminen auttaa voimaan paremmin ja jaksamaan paremmin mutta suoraviivaista yhtä kuin -merkkiä siihen ei voi laittaa.

  1. Työnantajien pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työntekijöidensä jaksamiseen.

Ehdottomasti oikein. Erityisesti siksi, koska tiedetään, että toimivia keinoja on, toisin kuin ollaan joskus ehkä ajateltu.

  1. Jos ei tee koskaan ylitöitä, ei voi myöskään uupua.

Ehdottomasti väärin. Ei sillä ole suoraan vaikutusta, kuinka paljon työtunteja tekee.

  1. Työpaikoilla pitäisi puhua avoimemmin henkisestä hyvinvoinnista.

Ehdottomasti näin. Ja koko se asetelma toisin päin, eli silloin kun ihminen hakee apua, on hän itse asiassa hyvä työntekijä toisin kuin ehkä aikaisemmin on ajateltu – että kyllä minä jaksan ja sitten lähdetään saappaat jalassa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.Required fields are marked *