Aivovamman jälkeisten kognitiivisten oireiden syistä lisätietoa

Aivovamman jälkeisten kognitiivisten oireiden syistä lisätietoa – Muistiin ja keskittymiskyvyn ylläpitoon liittyvä järjestelmä muuttuu vamman seurauksena

/var/folders/gp/q4twtvbx3vgb3565ggwncdfc0000gn/T/com.microsoft.Word/WebArchiveCopyPasteTempFiles/d9841ee4-e5b7-5d5f-b300-050b48b9171aVäitöstutkimuksen perusteella näyttää siltä, että aivojen kolinergisessä järjestelmässa tapahtuu niin toiminnallisia kuin rakenteellisia muutoksia.

Aivovamma aiheuttaa aivojen kolinenergisessä järjestelmässä pysyviä muutoksia, jotka ovat yhteydessä potilaan kognitiiviseen toipumiseen, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Aivovamman ennuste vaihtelee vamman vaikeusasteen mukaan, ja ennusteen määrittely yksilötasolla on vaikeaa. Jälkioireiden kirjo on laaja ja vaihtelee sen mukaan, kuinka pitkä aika vammasta on kulunut. Aivovamman merkittävimmäksi arkielämää haittaavaksi jälkioireeksi koetaan kognitiiviset oireet.

Neurologian erikoislääkäri Anna Östbergin väitöstutkimus selvitti aivojen kolinergisen järjestelmän toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia PET- ja MRI-kuvantamisen keinoin. Hän tutki erityisesti aivojen välittäjäaine asetyylikoliinin muutoksia aivovamman jälkeen.

Näyttää siltä, että vamman kroonisessa vaiheessa aivojen välittäjäaine asetyylikoliinin aktiivisuus alenee laajalti ja aivovamma jälkeen aivorakenteiden tilavuus pienenee.

AIVOJEN ASETYYLIKOLIINIJÄRJESTELMÄ osallistuu erityisesti vireystilan ja keskittymiskyvyn ylläpitoon sekä muistitoimintoihin.

Östbergin väitös osoitti, että aivovammapotilailla voidaan vamman kroonisessa vaiheessa todeta positroniemissiotomografialla (PET) laaja-alaisesti aivojen kuorikerroksen alentunut asetylkoliiniesteraasi (AChE) -aktiivisuus verrattuna terveisiin verrokkeihin. Lisäksi PET-menetelmällä voitiin osoittaa, että potilailla, jotka olivat hyötyneet asetyylikoliinijärjestelmään vaikuttavasta lääkityksestä, AChE-aktiivisuus oli alentunut otsalohkon kuorikerroksen alueella.

– AChE on keskeinen kolinergisen järjestelmän entsyymi, ja sen aktiivisuuden alenemaa voidaan pitää merkkinä kolinergisen järjestelmän rakenteellisesta tai toiminnallisesta ongelmasta. Tarkka mekanismi ei kuitenkaan ole pääteltävissä PET-kuvauksen perusteella, Östberg summaa tiedotteessa.

MRI-pohjaisella menetelmällä tutkimuksessa selvitettiin kolinergisten aivorakenteiden tilavuuden muutosta aivovamman jälkeen ja tämän muutoksen yhteyttä neuropsykologisten testien tuloksiin. Otsalohkon kuorikerroksen suurempi kudoskato oli yhteydessä heikompaan selviytymiseen keskittymiskykyä testaavissa neuropsykologisissa testeissä.

– Aivovamman jälkeisistä välittäjäainejärjestelmien muutoksista on ihmisillä ollut hyvin vähän tietoa. Näin ollen tutkimuksemme löydös kolinergisen järjestelmän toiminnallisesta ja rakenteellisesta muutoksesta aivovamman jälkeen on uusi ja merkittävä, Östberg summaa.

AIVOVAMMAN KOGNITIIVISEEN jälkioireistoon ei ole Suomessa hyväksyttyjä lääkkeitä.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoitoon käytettävästä metyylifenidaatista on heikkoa näyttöä vireystilan parantamiseen. Serotoniinin takaisinoton estäjistä näyttäisi olevan hyötyä mielialaoireisiin, mutta kognitiiviseen oirekuvaan niillä ei ole vaikutusta.

– Aikaisemmat tutkimukset asetyylikoliiniesteraasin estäjistä ovat antaneet lähinnä vain viitteellisiä tuloksia. Tutkimusten potilasryhmät ovat olleet pääosin pieniä ja ryhmien kokoonpanot hyvin vaihtelevia, ja näin ollen näyttö on jäänyt heikoksi.

Toisaalta on ollut viitettä siitä, että osa aivovammapotilaista voisi hyötyä lääkityksestä. Östberg uskookin, että jatkossa edistynein kuvantamisen keinoin on mahdollisesti löydettävissä ne potilaat, jotka voisivat hyötyä asetyylikoliinijärjestelmään vaikuttavasta lääkityksestä.

Lisäksi nyt saaduista tutkimustuloksista voi tulevaisuudessa olla hyötyä kehitettäessä lääkkeitä aivovamman jälkitilan kognitiivisiin oireisiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published.Required fields are marked *