Ravinto

Syömäsi ravinto vaikuttaa aivoterveyteesi. Aivot ovat riippuvaisia siitä, mitä ihminen syö, vaikka ne pitävätkin hyvin huolta itsestään, eivätkä elimistössä ensimmäisinä jää ilman energiaa.

Aivot tarvitsevat omega-rasvahappoja, mutta kaikissa rasvoissa niitä ei ole. Jos rasvakiintiösi täyttyy huonoista, kovista rasvoista, aivosi voivat jäädä vaille välttämättömiä omegoita. 

Huonoille rasvoille on monta nimitystä: kova rasva, eläinperäinen rasva tai tyydyttynyt rasva. Yhtä kaikki, kova rasva on aivoille myrkkyä. Kova tyydyttynyt rasva voi tukkia myös kaula- ja aivovaltimoita ja aiheuttaa aivoinfarktin. Kova rasva voi myös jäykistää aivosolujen seinämiä.

Mitä sitten voi tehdä? Ruokavaliosta on pyrittävä vähentämään kovaa rasvaa ja sen voi korvata pehmeillä rasvoilla. Voi on kovaa, tyydyttynyttä rasvaa, ja sitä on helppo vältellä. Hieman enemmän vaivaa vaatii kovan piilorasvan tunnistaminen. Kova rasva vaanii muun muassa leivonnaisissa, kekseissä, sipseissä, makkaroissa, juustoissa ja muissa rasvaisissa maitotuotteissa. Pizzat, monet einekset ja rasvaiset lihat ovat rasvapommeja. Kookosöljy on kovaa rasvaa samoin kuin palmuöljy, niillä voisi mieluummin ajaa vaikka autoa.

Aivoterveyttä voi jokainen edistää itse.

Ratkaisevaa on arki, jossa omilla valinnoilla vaikutetaan aivojen hyvinvointiin.

Aivoterveyden perusta on terveystiedosta tuttu pyhä kolminaisuus uni, liikunta ja ravinto. Kolmikko pitää myös aivot terveenä.

Kohtuus alkoholin käytössä on tärkeää niin fyysisen kuin henkisenkin hyvinvoinnin kannalta. Aivot virkistyvät raittiista ilmasta, ilman tupakkaa. Aivoja voi hoitaa myös sudokuilla, musiikilla, tanssilla tai opiskelemalla jotain uutta, vaikka espanjaa.

Vihreää – anna mennä

Aivoterveyttä voi ajatella liikennevaloina. Vihreää valoa voi näyttää hyvälle ruualle. Muistetaan syödä tasaisin väliajoin, monenlaista, tavallista, mutta värikästä ruokaa. Juo kahvia, siinäpä on suomalaisille mainio neuvo! Lautasmalli on hyvä, siihen tarjolle pitkäkestoisia hiilihydraatteja, hyviä rasvoja ja kasviksia. Päivän mittaan otetaan muutama askel liikuntaa. Ja muistetaan nukkua. Unessa aivot huolletaan. Ne puhdistuvat, muistirakenteet järjestäytyvät, solutasolla nikkaroidaan korjaustöitä.

Kriittinen keltainen

Keltaisella aletaan jo jarrutella: nautintoaineita voi nauttia juhlahetkellä. Mutta ei olla liian kriittisiä, eikä stressata, sillä pullakin kuuluu elämään. Suklaa voi piristää, sen flavonoideista on jopa hyötyä. Eikä jokainen päivä ole treenipäivä.

Punainen varo vaaraa

Punaisella hehkuttaa sitten kaikkien asioiden tekeminen kohtuuttomassa määrin: kova stressi, ylipaino, korkea verenpaine ja alkoholin suurkulutus. Ja ennen kaikkea kohtuuttoman lyhyt yöuni. Tupakointia ei kannata aloittaa, mutta se kannattaa lopettaa, siitä on hyötyä aivoterveydelle.

Ruuan idea on pitää verensokeri tasaisena eli syödä fiksulla ruokarytmillä. Keskittymiskyvyttömyys on yksi epätasapainossa olevan verensokerin oire.

Aivoilla ei ole omia energiavarastoja. Ne tarvitsevat jatkuvasti ravinnokseen glukoosia eli rypälesokeria. Tämä ei tarkoita kuitenkaan, että meidän tulee syödä sokeria. Aivojen tarvitsema sokeri saadaan, kun ruoka-aineiden sisältämät hiilihydraatit hajoavat elimistössä glukoosiksi ja muiksi sokereiksi.

Aivojen kannalta on järkevää välttää suoraa sokeria ja nopeita hiilihydraatteja, jotka hujauttavat verensokerin taivaisiin. Pulla ja karkit tunnetaan, kannattaa muistaa myös esimerkiksi paahtoleipä, pasta tai valkoisen leivät nopeat hiilarit.

Korkea verensokeri on hyvä syy elämäntaparemontiin

Kun veren sokeriarvot alkavat kulkea omissa korkeuksissaan, sinulla voi olla esidiabetes. Suunnan kohti aikuisiän diabetesta voi vielä kääntää. Eikä tasapainon löytäminen vaadi ihmeitä. Testaa, kuulutko isoon suomalaisjoukkoon, joka sairastaa tietämättään diabetesta tai sen esiastetta.

Aivojen hyvinvointi ja suolisto

Uuden tutkimustiedon mukaan ihmisen suolisto ja sen mikrobit ovat tärkeä linkki ravitsemuksen sekä aivojen hyvinvoinnin välillä. Tutkimusten mukaan ravinto, mikä pitää suoliston mikrobiston tyytyväisenä ja kukoistavana, on hyödyksi myös aivoille. Suoliston toiminnalla on havaittukin olevan yhteys mielialoihin: mikrobit suolistossa ovat osallisena prosessissa, jossa valmistuu aivoille välttämättömiä välittäjäaineita ja niiden esiasteita: jopa 90 prosenttia välittäjäaineista syntyy suolistossa!

Aivojen välittäjäaineet

Aivojen välittäjäaineet ovat puolestaan vastuussa mielialojen säätelystä, älyllisistä toiminnoista sekä stressinhallinnasta. Uusien tutkimusten valossa on löydetty yhteyksiä esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen sekä runsassokerisen ruokavalion ja kovien rasvojen käytön välillä. Ravinnolla voimme siis itse – päivittäisten valintojen kautta – tukea molempia aivojamme, niin päässä kuin suolistossa.

Suoliston bakteerikanta

Suoliston bakteerikanta on myös riippuvainen ravinnostamme. Sokeriset, keinotekoiset tuotteet sotkevat mikrobien toimintaa, kuten myös antibiootit. Terveellinen ravinto, jota ei ole käsitelty runsaasti ja jossa on maitohappokäyneitä tuotteita, tuoreita kasviksia ja paljon kuitupitoista joka aterialla, tukee mikrobistoa. Maitohappobakteereilla valmistettuja ravintoaineita ovat luonnonjogurtit ja viilit, juustot, hapankaali sekä juureen tehty hapanleipä.