🥳🤕🥰 Aprillipäivä – 1.4.2013
Elämä ei aina kulje käsikirjoituksen mukaan. Joskus se pysäyttää meistä vahvimmankin, ottaa irti kaikesta tutusta ja pakottaa rakentamaan kaiken alusta. Minulle tuo hetki oli aprillipäivä – päivä, joka lopulta teki minusta sen miehen, joka olen tänään.
Olin kokenut liikkeenjohdon konsultti, yrittäjä, isä ja vaari, jolla oli kaikki mitä elämältä voi odottaa: menestystä, matkustamista, työtä, perhettä ja taloudellista turvaa. Mutta sitten tuli kaatuminen – yksi hetki jäisellä pihalla – ja kaikki muuttui.
Heräsin teho-osastolla kallonmurtuman, aivoverenvuodon ja tuntemattomien äänten keskellä. Koko identiteettiini, tekemiseen ja sanoihin pohjautuvaan elämääni, laskeutui hiljaisuus. Minulle kerrottiin, etten ehkä enää koskaan voisi palata töihin — enkä ensin halunnut uskoa sitä.
đź’¬ En luovuttanut.
Minussa elää savokarjalainen sisupussi, joka ei hyväksy vastoinkäymisiä neuvottelematta. Aloin rakentaa elämää uudelleen, pienistä palasista: säännöllisestä arjesta, teknologiasta, perheen tuesta ja omasta kurinalaisuudesta. Dokumentoin oireeni, mittasin hyvinvointiani ja käänsin arjen seurantaprosessiksi.
Samaan aikaan kohtasin kriisejä, jotka olisivat voineet murtaa kenet tahansa: perheongelmat, yrityksen romahtaminen, sosiaalinen jaksaminen, yksinhuoltajuus. Ja silti — minä en antanut periksi.
💡 Uusi näkökulma elämään
Vuosien aikana olen muuttunut. En ole enää se mies, joka jahtasi nopeita autoja ja liiketapaamisia. Olen ihminen, joka kuuntelee, ymmärtää ja jakaa. Elämäni tärkeimmät hetket eivät enää liity saavutuksiin vaan selviytymisiin.
Työkokeilut opettivat, etteivät kaikki ovet pysy auki – mutta niistä voi myös astua ulos ja löytää uusia polkuja. Silloin kun sanat katoavat ja väsymys voittaa, opin hiljaisuuden voiman. Opin hyväksymään sen, että arvokkainta on se, mitä meissä säilyy – ei se, mitä menetämme.
❤️ Tänään…
Olen eläkkeellä, mutta en ole vetäytynyt. Olen läsnä. Jaettuani tarinani toivon sen vahvistavan sinua, joka kenties juuri nyt mietit, miten tästä eteenpäin. Minun mottoni kantaa yhä:
“Vastoinkäymiset ovat aina uusia mahdollisuuksia.”
Ja lopulta:
“Ratkaisevaa ei ole se, montako kertaa kaatuu – vaan se, montako kertaa nousee ylös.”
Kiitos, että sain jakaa tarinani. 🙏❤️
No responses yet