Elämä muuttuu

Elämä muuttuu silmänräpäyksessä, mutta se ei lopu aivovammaan.

Aivovamma ei vie sinulta tulevaisuutta…

Kun perusta järkkyy, elämän rajallisuus ja arvo usein kirkastuvat tavalla, jota muiden voi olla vaikea ymmärtää. Intohimoisesti eläminen aivovamman jälkeen ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa suorittamista tai äärirajoilla paahtamista – se tarkoittaa uudenlaista, syvempää läsnäoloa ja omien ehtojen löytämistä.

Uusi käsitys ajasta ja energiasta

Aika on arvokasta, mutta energia on vielä arvokkaampaa. Aivovamma opettaa, että päivittäinen jaksaminen on rajallista. Intohimoa on se, että valitset tietoisesti, mihin tuon arvokkaan energian käytät. Epäolennaisuuksista luopuminen tekee tilaa sille, mikä todella merkitsee.

Lepo ei ole hukattua elämää. Ennen vammaa intohimo saattoi tarkoittaa vauhtia. Nyt se voi tarkoittaa sitä, että lepääät täysillä ja ilman syyllisyyttä, jotta voit hetken päästä olla täysin läsnä niille asioille ja ihmisille, joita rakastat.

Armollisuus ja uusi identiteetti

Älä vertaa itseäsi menneisyyden minääsi. Entisen ja nykyisen minän vertaileminen synnyttää vain surua. Viisaus piilee siinä, että hyväksyy nykyisen tilanteen ja alkaa rakentaa intohimoista elämää tästä hetkestä käsin, niillä korteilla jotka on jaettu.

Pienet voitot ovat suuria saavutuksia. Intohimo näkyy kyvyssä iloita arjen pienistä onnistumisista. Se, mikä ennen oli itsestäänselvyys, voi nyt olla suuri voitto – ja jokainen niistä on juhlimisen arvoinen.

Miten elää intohimoisesti omien rajojen sisällä?

Löydä uusia tapoja toteuttaa itseäsi. Jos entinen harrastus tai työ ei ole enää mahdollista, intohimon kipinä voi löytyä muualta. Luovuus, musiikki, luonto, kirjoittaminen tai toisten auttaminen voivat sytyttää saman palon uudessa muodossa.

Sano rohkeasti ”ei”. Jotta voit elää intohimoisesti niitä asioita varten, jotka tuovat sinulle iloa, sinun on opittava sanomaan ei muiden odotuksille ja energiaa kuluttaville asioille. Rajojen asettaminen on itsensä rakastamista.

Ole läsnä tässä hetkessä. Kun aivot väsyvät helpommin, tulevaisuuden murehtiminen tai menneen murehtiminen vie liikaa voimia. Intohimoisin hetki on aina tässä ja nyt – kupillisessa kuumaa kahvia, läheisen halauksessa tai syysauringon valossa.

Elämä on lyhyt, ja aivovamma muistuttaa siitä konkreettisesti. Mutta se voi myös riisua elämästä kaiken turhan ja jättää jäljelle sen, mikä on kaikkein puhtainta ja tärkeintä.