Ma - Pe klo 9 - 17 +358 45 2299 640
 

Vireystila

Vireystila kuvaa ihmisen virkeyden astetta. Virkeimmillään ihminen on heti herättyään, minkä jälkeen virkeys vähenee tasaisesti ennen seuraavaa lepoa. Vireystilalla on suuri merkitys mm. keskittymiselle ja oppimiselle. Mikäli tuntee väsymystä, vireystila on alhainen, ja pitäisi mennä nukkumaan.

Vireystila on psykologinen ja biologinen ilmiö. Keskiaivot säätelevät vireystilaa ja virkeyden rytmiä.

Vireyden säätely

Vireys on ihmisen fyysistä ja psyykkistä toimintavalmiutta. Vireyteen vaikuttavat elimistön ja hermoston säätelymekanismit, ihmisen oma psyyke ja ulkoiset ärsykkeet. Konkreettisimmillaan vireys voidaan määritellä valve- ja unitilan vaihteluna tai toiminnan aktiivisuuden muutoksena. Vireystilan muutokset näkyvät myös autonomisen hermoston toiminnassa, esimerkiksi hengityselinten tai sydämen toiminnan muutoksina.

Vireyden taso vaihtelee fyysisen kunnon, sairauksien, mielialan tai muu psyykkisen syyn takia. Vireystason asteikko on laaja. Taso voi vaihdella ylivilkkaudesta tai paniikista tajuttomuuteen.

Ulkoisten ärsykkeiden osuus vireystilan muutoksiin on oleellinen. Vastaanotamme jatkuvasti laadultaan ja voimakkuudeltaan erilaisia ärsykkeitä. Aivot vertailevat, luokittelevat ja valitsevat informaatiota, mikä määrää orientoitumisen tiettyihin ärsykkeisiin. Ns. orientaatiorefleksi on lajin säilymisen kannalta oleellinen tekijä. Aivoverkoston välityksellä ärsykkeet virittävät aivokuoren toimintavalmiuteen. Toisaalta pitkään jatkuvaan ärsykkeeseen totutaan ja huomio voi kiinnittyä muihin tekijöihin. Korkeasta aktivaatiotasosta voi olla seurauksena myös ahdistuneisuutta, pelokkuutta ja aggressioita. Autonominen hermosto voi vähentää valppautta energian säästämiseksi.

Myös tavoitteemme, aikomuksemme, suunnitelmamme ja päämäärämme voivat johtaa vireystason muutoksiin. Saatamme odottaa ystävän vierailua tai alkamassa olevaa matkaa. Näin vireystilan säätelyllä on yhteys ihmisen tunne-elämään.

Vireystaso vaihtelee myös hermostollisen toiminnan seurauksena vuorokausirytmin mukaan. Aamupäivisin ja alkuillasta vireystaso on yleensä korkea, kun taas puolen päivän jälkeen ja illalla vireystaso laskee. Hypotalamuksessa sijaitseva tumake säätelee ihmisen valve- ja unitilan vuorokausirytmiä ja siihen liittyvää hormonitoimintaa ja ruumiinlämpöä. Säätelyjärjestelmää kutsutaankin yleisesti ihmisen ”sisäiseksi kelloksi”.

Sisäisen kellon noudattamaa rytmiä voi muuttaa tietoisesti tai sitä voi joutua muuttamaan esimerkiksi työvuorojen tai sosiaalisten velvoitteiden takia. Vuorokausirytmi muuntuu myös pohjoisilla leveysasteilla, jossa talvet ovat pimeitä ja kesät valoisia. Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, että muutokset sisäisen kellon rytmissä aiheuttavat nopeasti syömiskäyttäytymisen muutosta, metaboliseen oireyhtymään liittyviä verenkuvamuutoksia ja lepo-aktiivisuusrytmin hämärtymistä, jolla on suora seuraus väsymykseen ja unettomuuteen, keskittymis- ja muistivaikeuksiin, päänsärkyyn ja suoliston kautta välittyvään huonovointisuuteen ja pahoinvointiin.

Aivoissa vireyttä säätelee aivorungon aivoverkoston ja aivokuoren yhteistyö. Aivoverkosto säätelee mm. hengityksen, sydämen ja refleksien toimintaa. Aivoverkosto on tietynlainen vireystason säätely-yksikkö (ks. kuva aivoverkosto). Unitilassa aivoverkosto pyrkii katkaisemaan turhat ärsykkeet aivokuorelle. Mikäli vireystasoa on nostettava, aivoverkosto aktivoi aivokuoren ja lähettää viestin talamuksen kautta aivorungolle. Aivoverkosto valvoo ja säätelee portinvartijan tavoin eri toiminnoille oman vireystason. Toisaalta aivokuoren estyessä saamasta mitään ärsykkeitä, se aloittaa toiminnan aktivoinnin (esim. sensorisen deprivaation koe).

Kaikki terveyttä edistävät elämäntavat – riittävä liikunta, terveellinen ja monipuolinen ravinto, hyvät ihmissuhteet – edistävät myös untamme. Liikunta, lämmin kylpy ja saunominen helpottavat nukahtamista. Ne nostavat kehon lämpötilaa ja rentouttavat. Sopiva annos on kuitenkin tärkeää: liian kova lenkki tai helteinen päivä voivat viedä yöunet. Ravinnon vaikutukset uneen ovat vähäisempiä kuin yleensä luullaan – ellei sitten närästys tai ylensyönti aiheuta vatsakipuja. Alkoholi, kofeiini ja savukkeiden nikotiini vaikuttavat uneen epäedullisesti.

Hyvät ihmissuhteet vaikuttavat uneemme sikäli, että mieltä askarruttavien asioiden jakaminen muiden kanssa vähentää stressiä. Sosiaalinen tuki on yksi avain onnistuneessa stressinkäsittelyssä. Tutkimuksissa on havaittu, että hyvin nukkuvat ihmiset raportoivat huonosti nukkuvia ihmisiä useammin tyydyttävistä ihmissuhteista. Tutkimusten perusteella ei voi vedenpitävästi päätellä, että epätyydyttävät ihmissuhteet johtaisivat univaikeuksiin. Ne osoittavat kuitenkin, että hyvä uni ja hyvät ihmissuhteet liittyvät usein yhteen.